Jom hazikaron

Jom Hazikaron (hepr. ‏יום הזיכרון‎), suom. Muistamispäivä), pit. Jom Hazikaron l'Chalalei Ma'arachot Jisrael v'l'Nifgaei Peulot Ha'eivah (‏יום הזכרון לחללי מערכות ישראל ונפגעי פעולות האיבה), suom. Israelin kaatuneiden sotilaiden ja terrorismin uhrien muistamispäivä on Israelissa vietettävä kaatuneiden muistopäivä. Sitä vietetään ijar-kuun neljäntenä päivänä Israelin itsenäistymistä seuranneissa sodissa kaatuneiden ja näiden sotien veteraanien kunniaksi. Samoin muistetaan palestiinalaisterroristien uhreina kuolleita siviilejä.

Kaatuneiden muistopäivää seuraa ijar-kuun viidentenä päivänä vietettävä Israelin itsenäisyyspäivä jom ha'atsma'ut. Molemmat juhlat siirretään päivää aikaisemmaksi, mikäli kuun viides päivä osuu sapatiksi. Päivää vietetään juhlavien seremonioiden merkeissä. Juhla alkaa edellisenä iltana kello kahdeksan minuutin kestävällä sireeniäänimerkillä, sillä juutalaisessa kalenterijärjestelmässä vuorokausi alkaa auringon laskiessa. Sireenin soiton aikana useimmat israelilaiset seisovat hiljaa osoittaen näin kunnioitustaan. Virallinen päivän aloittava seremonia tapahtuu Länsimuurilla, ja Israelin lippu lasketaan puolitankoon.

Seuraavana aamuna kello 11 sireeniä soitetaan jälleen, tällä kertaa kaksi minuuttia, ja kaikki liikenne pysähtyy hetkeksi. Päivän aikana ihmiset osallistuvat muistoseremonioihin ja käyvät hautausmailla. Illalla seitsemän ja kahdeksan välillä Israelin itsenäisyyspäivän aloittaa virallinen seremonia Herzl-kukkulalla. Lippu nostetaan jälleen ylös puolitangosta ja tunnelma vaihtuu surullisesta riemukkaaksi.

Israelin valtion ensimmäisinä elinvuosina kaatuneiden muistopäivän päivämäärästä ei päästy sopuun, joten sitä vietettiin aluksi yhdessä Israelin itsenäisyyspäivän kanssa. Juhlien viettäminen samana päivänä osoittautui hankalaksi, joten Jom Hazikaron siirrettiin päivää aikaisemmaksi vuonna 1951. Järjestely vahvistettiin lailla vuonna 1963. Kaatuneiden muistopäivän viettäminen juuri ennen itsenäisyyspäivää muistuttaa kansalaisia itsenäisyyden hinnasta. Päivä on israelilaisille tärkeä, koska hyvin suuri osa heistä on palvellut maan puolustusvoimissa ja koska monien lähiomaisia kaatui itsenäistymissodissa.